Helmipaikka: Erkki Nousiainen
–
Keravalainen, työuransa SOK:lla tehnyt Erkki Nousiainen (s.1926) on yksi niistä harvoista suomalaisista, joita voi kutsua aidosti visionääritaiteilijaksi samassa mielessä kuin outsider-taiteen suuriin nimiin kuuluvaa ranskalaista Augustin Lesagea tai Joseph Crépiniä. Hänen suhteensa taiteeseen rakentuu syvän, ehkä jonkinlaiseksi näkyvän ja näkymättömän maailman väliseksi vuoropuheluksi luonnehdittavan henkisen yhteyden kautta.
Nousiaisen koti on kuin pieni taiteen pyhättö. Kerrostaloasunnon täyttävistä puuveistoksista, afrikkalaisnaamioista, maalauksista, hopeaesineistä ja posliinilautasista välittyy vanhan maailman henki, kuten nyt jo palvelutaloon muuttanut Nousiainen asiaa kuvaa. Kokoelman teosten seasta erottuu itsetehtyjä keramiikkaveistoksia ja suoraan seinään maalattuja ornamentteja sekä öljy-, pastelli- ja akryylimaalauksia pinoiksi asti. Suurin osa niistä on ”viestejä toisesta todellisuudesta”, joita Nousiainen tottui jo poikasena saamaan.
Nousiaisen teosten aiheena on yleensä jokin olemassaolon juonne. Ihmisten välisiä suhteita ja niihin liittyviä kiemuroita Nousiainen kommentoi esimerkiksi teoksessaan Suutelossa suolan maku (1995). Tunnelma ei ole sen enempää imelän romanttinen, katkera kuin epätoivoinenkaan, vaan pikemminkin toteavan leikillinen. Teksti ja kuva todistavat, kuinka ”Edessä suudellaan” ja ”Takana kuoppaa kaivetaan”. Kyse ei näytä olevan petoksesta, vaan jostain paljon suuremmasta, siihen suuntaan ainakin monttu risteineen tuntuu viittaavan.
Nousiainen kuvaa ihmiset raajoiltaan laajenevina, taustaan ja toisiinsa sulautuvina. Suurena säihkyvät silmät ja päätä ympäröivä koristeellinen värikehä tuntuvat olevan Nousiaisen teosten leimallisempia piirteitä. Hahmojen vartalot sulautuvat ornamentaaliseen universumiin, jonka pisteiden kirjomassa todellisuudesssa on yhtymäkohtia muiden visionäärien näkyihin, esimerkiksi juuri Lesagen ja Crépinin, mutta myös Paratiisin hedelmiä -näyttelyssä mukana olevan puolalaisen Władysław Lucińskin teoksiin.
Nousiaisen maalauksia on esitelty useissa näyttelyissä Suomessa, ja ulkomailla esimerkiksi Keravan ystävyyskaupungissa Unkarissa. Vuonna 2010 Nousiainen edusti Suomea INSITA-biennaalissa, joka on Euroopan tärekin, Slovakian Bratislavassa perinteisesti järjestetty outsider-taiteen katselmus.
Helmipaikalla esitellään Keravan taidemuseon kokoelmiin kuuluvia tekijöitä ja teoksia.
