Kuvan kosketus – Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma

Keravan taidemuseolle lahjoitettuun kokonaisuuteen kuuluu lähes 1600 grafiikanlehteä, maalausta, piirrosta ja luonnosta viideltätoista suomalaisen taiteen klassikoita ja yleisön rakastamalta grafiikan taitajalta. Tunnelmallisia sisäkuvia tekevän Elina Luukasen, herkkiä luontotunnelmia välittävän Inari Krohnin, pienistä eläinaiheisista etsauksistaan tunnetun Hannu Hyrskeen sekä hiljaisia maisemia ja visuaalisesti oivaltavia asetelmia tekevän Esa Riipan grafiikan teoksia on nyt Keravalla tiettävästi enemmän kuin missään muussa kokoelmassa. Tämä painotus näkyy myös Kuvan kosketus -näyttelyssä, vaikka mukana onkin teoksia kaikilta kokoelmaan kuuluvilta taiteilijoilta.

Yli neljäkymmentä vuotta Suomessa asunut Rolando Pieraccini on toiminut kirjallisuuden ja taidegrafiikan kustantajana ja tehnyt suomalaista taidetta tunnetuksi niin Italiassa kuin muuallakin maailmalla. Vuosien saatossa hän on vienyt lukuisia taiteilijoita vedostamaan teoksiaan taitavien italialaisten ammattilaisten kanssa. Pieraccinin ensimmäisiä ja läheisimpiä yhteistyökumppaneita oli Veikko Vionoja. Italiassa saadut vaikutteet näkyvät hyvin pohjalaisaiheistaan tunnetun taiteilijan tuotannossa. Vionojan maalausten ohella Pieraccini-kokoelman varhaisimpiin teoksiin kuuluvat Onni Ojan ilmeikkäästi luonnehditut lyijykynäpiirrokset ja muotokuvatutkielmat 1930-luvulta.

Taidegraafikko Pentti Kaskipuro ja ”Mestari K:n” oppilaat ovat hyvin edustettuna Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmassa. Kaskipuron yhtenä esikuvana oli italialainen Giorgio Morandi, valon kuvauksen ja arkisten, mutta lähes henkistyneiden asetelmien taitaja. Moni näyttelyn taiteilija onkin imenyt Morandi-innoituksensa ”Mestari K:n” koulussa. Pieraccini liitti usein suomalaistaiteilijoiden grafiikanlehtiä maailman kirjallisuuden numeroitujen ja kirjailijoiden signeeraamien julkaisujen oheen. Tästä syystä Kaskipuron vedos päätyi Graham Greenen kirjaan – ja hänen Antibesissä sijainneen kotinsa seinälle. Kaskipuron kaksi öljymaalausta kuuluvat lahjoituskokoelman ehdottomiin helmiin samoin kuin Rafael Wardin Kultaranta-aiheet ja kaksi varhaista kaupunkinäkymää Pieraccinin kotikaupungista Pesarosta. Merkittävä on myös Juhani Linnovaaran vuonna 1953 maalama herkkä muotokuva, Ulla.

Taiteen keräämisen Pieraccini aloitti 1960-luvulla. Hänelle tärkeintä ei ole tyyli tai taidesuuntaus vaan kuvan kyky koskettaa. Väriä, selkeitä muotoja ja sarjallista ilmaisua kokonaisuuteen tuovat ei-esittävän taiteen mestareina tunnetut Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Lars-Gunnar Nordström ja Paul Osipow. Grafiikan lisäksi Blomstedtilta ja Augustsonilta näyttelyyn on valikoitunut muutamia hienoja guasseja. Mukana on myös Raimo Kanervan ajankohtaisia, ihmisen ja luonnon suhteita käsitteleviä litografioita sekä Marjatta Hanhijoen läheisistä ihmisistä tehtyjä koskettavia henkilö- ja sisäkuvia.

Näyttelyn yhteydessä on julkaistu kokoelman teoksia esittelevä numeroitu ja runsaasti kuvitettu kirja. Sen esipuheen on kirjoittanut presidentti Tarja Halonen, joka myös avasi näyttelyn. Taiteilijaesittelyistä vastaa Suomen parhaisiin grafiikan asiantuntijoihin kuuluva, FT Erkki Anttonen.

Näyttelyssä yleisö pääsee valitsemaan suosikkinsa ja saa mahdollisuuden voittaa itselleen Rolando Pieraccinin lahjoittaman grafiikanteoksen tai taidekirjan. Palkinnot arvotaan kuukausittain helmi-huhtikuussa ilmaissunnuntaisin. Palkittujen nimet julkaistaan museon nettisivuilla ja Facebook-sivuilla. Palkinnot tulee noutaa Sinkan infosta näyttelyn loppuun mennessä.