Valtatien varrella – Kerava 100 vuotta sitten
–
Savimaalle syntynyt Kerava oli Suomen itsenäistymisen aikaan 1917 Tuusulaan kuuluva radanvarsitaajama, maaseutua, johon alkoi nousta teollisuuslaitoksia, ensimmäisiä liikerakennuksia, huviloita ja muuta asutusta. Edullisen sijainnin vuoksi Keravasta muotoutui kaupan ja liikenteen sekä palveluiden keskus, jossa kauppalan perustamisvuonna 1924 oli asukkaita jo 3100. Näyttely on koottu itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ja pyrkimyksenä kertoa miltä Keravalla näytti ja miten paikkakunnalla elettiin niihin aikoihin, kun vasta syntynyt valtio otti ensiaskeleitaan.
Sipoon suunnasta ja idästä länteen, rautatien poikki, kohden Tuusulaa ja Hyrylän varuskuntaa kulkeva kuraiseksi ja pölyiseksi moitittu Valtatie (Tuusulantie, Kauppakaari) halkaisi Keravan vieden mukanaan monenlaista kulkijaa ja kuljetettavaa. Valtatien varrelle sijoittui erilaisia palveluita, leipureista kenkäkauppiaisiin, apteekki- ja parturiliikkeisiin. Jo 1928 valmistui Keravan ensimmäinen moderni hotellitalo, ns. ”Miljoonatalo”, joka sai lisänimensä korkeaksi nousseista rakennuskustannuksista. Valtatietä ympäröi kokonainen pienoisyhdyskunta, moderni teollisuuslaitos Keravan Puusepäntehdas toi teollisia työpaikkoja, vapaa-ajan vietolle tarjosivat puitteet Keravan Työväentalo tai Tuusulan Suomalaisen Seuran talo (Keravan Seuratalo).
Näyttely tuo menneen Keravan nähtäväksi ja koettavaksi, tarjoaa mahdollisuuden vilkaista aikalaisia silmästä silmään, nähdä keravalaiset arjessa ja harrastusten parissa, kuulla mitä lapset sata vuotta sitten leikkivät. Paikallisesta elämästä on nostettu esiin ajalle ominaisia ilmiöitä: teollista kehitystä, autoliikenne ”kulkukummituksineen”, huvielämää jne. Puusepän kodin aineisto kertoo vaikuttavasti yhden suomalaisen perheen elämästä itsenäisessä Suomessa, nuoressa Keravan kauppalassa, 1900-luvun alkupuoliskolla.
Historiallinen miljöö levittäytyy myös Keravan kaupunkikuvaan mobiililaitteilla luettavaksi
Lähde kierrokselle Valtatien varrelle: Valtatienvarrella.kerava.fi (storymaps.arcgis.com)
