Puhe Pohjoinen myriadi -näyttelyn avajaisissa 30.9.2022

Aila Lind-Mäki, Keravan vapaa-aika ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja

Hyvät avajaisvieraat sekä arvoisat taiteilijat,

Tervetuloa tänne Sinkan uuden näyttelyn avajaisiin minunkin puolesta. Kiitän kunniasta saada avata tämä upea näyttely, jonka teema koskettaa myös minun sydäntäni hartaana luonnonystävänä. Metsä on minulle paikka, jossa ladata akkuja, pysähtyä kuuntelemaan, niin itseäni kuin luontoa.

Tämä sama rakkaus luontoon on tänään avattavan näyttelyn päätaiteilijana toimivan taiteilija Kirsi Kaulasen inspiraation lähteenä. Kolarin Äkäslompolosta, seitsemän tunturin kylästä kotoisin olevan Kaulasen taiteessa kaikki palautuu luontoon. Luontoyhteys ja -ymmärrys ovat hänelle ehtymättömän luovuuden lähde ja olemassaolon ehto.

Näyttelyn nimi Pohjoinen Myriadi kertoo pohjoisen äärettömyydestä, joka levittäytyy katsojan ympärille kuin tunturilta avautuva maisema tai hiljaa soiva mystinen avaruus. Näyttelyyn rakennettujen installaatioiden muodot, varjot ja äänet luovat kokemuksia, jotka muuttuvat kuten luonto ympärillämme. Kokonaisvaltaiset teokset kutsuvat astumaan hetkeksi pois arjesta ja keskittymään läsnäoloon juuri tässä hetkessä.

Kirsi Kaulasen laserleikatut teräsveistokset ovat lainanneet muotokielensä uhanalaisten kasvien ääriviivastoista ja metsän pohjaan piiloutuvien juurten muodoista. Seinälle, kattoon ja lattialle levittäytyvät veistokset ovat kuin eläviä organismeja tai valon ja varjon universumeja. Luonto ja avaruus kulkevat käsi kädessä näissä upeissa teoksissa. Mukana on huoli luonnon monimuotoisuuden häviämisestä, mutta kyse on myös kauneudesta, toivosta ja jaetusta kohtalosta.

Teräksestä kimpoavat valonsäteet ja seinillä häilyvä varjojen maailma on luotu yhteistyössä valaistussuunnittelija Sara Leinon kanssa. Pohjakerroksen meditatiivisen äänimaiseman on toteuttanut useita orkesteriteoksia säveltänyt Lauri Porra.

Kaulasen taiteessa on läsnä mystisyys ja mytologia. Muinaissuomalaisessa kulttuurissa ihminen, luonto ja universumi olivat yhtä. Maailmankaikkeuden uskottiin lepäävän valtavan maailmanpylvään, Sammaksen varassa. Tämä maailmanpylväs löytyy nyt myös täältä Sinkasta taiteilija Kaulasen luomana. Vaikka Kaulasen materiaalina on usein laserleikattu, kiillotettu ruostumaton teräs, monimetrisen maailmanpylvään hän on rakentanut puusta. Puuta, tarkemmin sanottuna kuusta, mäntyä ja haapaa on myös käytetty teoksessa nimeltä Olotila. Teoksen sisällä on suuri valkoinen untuvapatja, jolle voi mennä makoilemaan ja rauhoittumaan, ehkä jopa meditoimaan. Teoksen äänimaailma on syntynyt yhteistyössä lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäen kanssa.

Ehkä voimme jokainen tämän näyttelyn äärellä pohtia omaa luontosuhdettamme. Mitä luonto merkitsee meille yksilöinä, ja mikä sen merkitys on yhteiskunnalle ja koko maapallolle. Suhtaudummeko luontoon kuin mihin tahansa hyödykkeeseen, vai tunnemmeko yhteyden luontoon, kunnioitamme sitä ja ymmärrämme, että meillä jokaisella on vastuu siitä, että arvokas luonto ja monimuotoinen lajisto säilyy myös tuleville sukupolville.

Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt ihmisen toiminnan vuoksi viime vuosikymmeninä huolestuttavasti, ja Suomessakin uhanalaisten lajien ja biotooppien määrä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo voi elää. Se on kaiken elämän edellytys. Suomessa on Euroopan maista neljänneksi vähiten luonnonsuojelualueita maan kokoon suhteutettuna. Jos monimuotoisuuden köyhtyminen halutaan pysäyttää, isompi pinta-ala metsää tulee suojella. Lisäksi metsien hakkuissa tulee jättää paikoilleen enemmän vanhaa metsää ja jättää nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä lajeille elintärkeää lahopuuta. Keinoja lajikadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on monia, tarvitaan vaan ripeitä tekoja. Myös taiteilija Kaulanen haluaa tällä näyttelyllään muistuttaa siitä, että vielä on toivoa. Tänään tämän näyttelyn äärellä, voimme pysähtyä etsimään teoksista näiden uhanalaisten lajien muotokieltä, pysähtyä aistimaan elämän haurauden ja ymmärtää, että jokainen hetki on ainutlaatuinen.

Kiitos Kirsi Kaulanen, että olet luonut meille tämän mahdollisuuden sukeltaa tähän muotojen, varjojen ja äänien maailmaan. Kiitos taitava museonjohtajamme Arja Elovirta, joka aina onnistut tuomaan yhä upeampia näyttelyitä meille tänne Keravalle. Ja kiitos hyvät avajaisvieraat, toivotan teille kaikille kokonaisvaltaista kulttuurikokemusta, joka antaisi teille ajateltavaa vielä pitkäksi aikaa. Kiitos.